Minulle sanoi kerran eräs ystävällismielinen yrittäjä, että ”meillä on ollut tapana luottaa enemmän suulliseen sopimukseen kuin kirjalliseen”. Itse asiassa tällaisia vastaavia heittoja olen kuullut liike-elämässä vuosien varrella yllättävän usein. Joudun tekemään kovasti töitä ymmärtääkseni, että miksi näin on. Mikä saa nämä ihmiset ajattelemaan näin?
Jos sinulla on vastauksia tuohon kysymykseen tai haluat muuten vain tuoda oman kantasi ilmoille, niin laitahan kommenttia tulemaan. Kaikenlainen ajatustenvaihto aiheen tiimoilta kiinnostaa kovasti. Haluan ymmärtää paremmin niitä syitä, miksi jotkut näkevät tämän asian niin eri tavalla.
Mikä sitten edustaa omaa maailmankuvaani asiassa? Kirjoitin taannoin opinnäytetyöni tiivistelmään seuraavasti:
”Suomessa ei ole säädetty erityislakia joka koskisi yritysten välisiä urakka-, suunnittelu- tai palvelusopimuksia, vaan niitä koskeva sääntely tulee monista eri lähteistä. Oman toimialansa erityispiirteiden lisäksi yritysten yleisesti ottaen tulisi kehittää nykyistä enemmän riskienhallintaansa sekä sopimusosaamistaan. Silti sekä juristien että projektivastuullisten sopimuksia laatiessaan tulisi kuitenkin pitää mielessä, että sopimuksia ei lähtökohtaisesti tehdä juridiikan tai tuomioistuinten vuoksi, vaan liiketoiminnan ja sen mahdollistamisen vuoksi. Olennaista on myös se, että sopimukset laadittaisiin aina kirjallisena. Sitä ei tarvitse tulkita epäluottamuksen osoituksena, vaan pikemminkin osoitukseksi siitä, että osapuolet ovat pyrkineet ymmärtämään toistensa intressit ja aikomukset sovittavasta asiasta.”
Jos pohdit erityisesti juuri tuota viimeistä lausetta, niin eikö asia ole juuri näin? Sopijaosapuolia sitoo joka tapauksessa lojaliteettivelvollisuus toisiaan kohtaan, joten miksi ei saman tien sovita selkeästi paperilla. Oman kokemukseni mukaan suullisiin sopimuksiin jää aivan liian paljon sitä obskuuraa, josta kumpikin osapuoli tekee myöhemmin omia tulkintojaan.
Kirjallinen sopiminen on ennen kaikkea myös hyvää riskienhallintaa ja vielä molempia osapuolia ajatellen. Jos taas sinusta tuntuu siltä, että kirjallinen sopiminen on vahvasti epämukavuusalueella (koska et vaan osaa), niin lukaisepa alkajaisiksi vaikka tuo opinnäytetyöni. Eivät nuo asiat nyt oikeasti niin monimutkaisia ole. Tuon ONT:n on kirjoittanut maallikko maallikoille, joten siitä pitäisi aueta sopimiseen liittyvien riskien hallinta moniulotteisesti ihan jokaiselle.
Antoisia lukuhetkiä!
P.S. Jos olet sopimusosaamisen puutteen kanssa painiskeleva yrittäjä tai olet muuten vain kiinnostunut sopimusosaamisen työpajasta, niin lähesty minua sähköpostitse juri.franska@pp.inet.fi tai soita 040 518 4613. Haluaisin vaihtaa kanssasi hieman ajatuksia sellaisen toteuttamiseen liittyen.
Vastaa